Verkkotunnuksista ja domaineista puhutaan paljon, mutta tiedätkö oikeastaan mikä domain on ja mihin sitä käytetään? Entä kuinka domain eroaa URL-tunnuksesta? Ellet ole vielä ihan varma, mikä on domain, kannattaa lukea tämä artikkeli ja ottaa selvää!
Mikä on verkkotunnus?
Verkkotunnusta kutsutaan usein myös domainiksi ja sillä viitataan sivuston osoitteeseen. Kyseessä on siis se paljon käytetty sivuston osoite, jonka kirjoitat selaimen URL-kenttään halutessasi surffata jollekin tietylle sivulle.
Mistä verkkotunnus muodostuu?
Domain on ylemmän tason verkkotunnuksen ja toisen tason verkkotunnuksen yhdistelmä. Ylätason verkkotunnus voi olla esimerkiksi .com tai .fi. Toisen tason verkkotunnus voi olla esimerkiksi domainkeskus. Toisen tason verkkotunnusta voidaan kutsua myös verkkotunnuksen pääosaksi. Kun domainkeskus yhdistetään .com-tunnukseen, muodostuu verkkotunnus domainkeskus.com.
Joissakin tapauksissa verkkotunnukseen saattaa liittyä myös aliverkkotunnus eli alidomain. Tämä on varsinaisen domainin alla oleva irrallinen osio, kuten verkkokauppa tai vaikkapa blogi. Kun domainkeskus.com-verkkotunnukseen liitetään blog-aliverkkotunnus, muodostuu verkkotunnus domainkeskus.com/blog. Tämä verkkotunnus johtaa suoraan Domainkeskuksen blogiin, jonne jo oletkin löytänyt.
Mistä verkkotunnuksen voi hankkia?
Domainin voi hankkia jonkin verkkotunnusvälittäjän, kuten vaikkapa Domainkeskuksen, kautta. Vapaita domaineja voi hakea domainhaullamme. Jos verkkotunnuksessa on .fi-pääte, veloittaa Viestintävirasto domainin rekisteröimisestä yhdeksän euroa vuodessa. Tämä on pieni summa siitä, millaisia etuja oma verkkotunnus tuo!
Miksi verkkotunnus on niin tärkeä?
Etenkin yrittäjälle oma domain on erittäin tärkeä, sillä se saa yrityksen sivuston näyttämään ammattimaiselta ja lisää luottamusta sitä kohtaan. Kun domainnimi valitaan oikein, luo se potentiaalisille asiakkaille toivottuja mielikuvia yrityksestä sekä sen tuotteista ja palveluista. Näin domainnimi tarjoaa jopa mahdollisuuden nostaa esiin yrityksen brändiä!
Mikä on URL-osoite?
URL-osoite sekoitetaan usein etenkin puhekielessä verkkotunnukseen eli domainiin. Ne eivät kuitenkaan ole aivan sama asia. URL-lyhenne tulee sanoista Uniform Resource Locator ja sillä viitataan verkkosivuston tarkkaan osoitteeseen. Verkkosivustojen lisäksi myös verkkoon tallennetuilla tiedostoilla voi olla oma URL-osoite.
Esimerkiksi Domainkeskuksen perustason URL-osoite on https://www.domainkeskus.com/. Tämän osoitteen avulla Domainkeskuksen sivusto paikantuu tarkalleen ja se on helppo löytää.
Kuinka URL-osoitteet rakennetaan?
Kaikki URL-osoitteet on rakennettu palvelemaan tiettyjä tarkoitusperiä. Kyse ei siis ole satunnaisesta koodista, vaan hyvinkin tarkasti rakennetusta osoitteesta, jonka jokaisella osalla on tärkeä merkitys. URL-osoitteessa https://www.domainkeskus.com/ on https://-osa URL-osoitteen HTTP-protokolla, joka on tiedonsiirron salaukseen käytetty protokolla. Domainkeskus on tämän URL-osoitteen verkkosivuston tai -tunnuksen nimi ja .com on URL-osoitteen ylätason verkkotunnus.
Jotkut URL-osoitteet ovat vielä perustason URL-osoitteita huomattavasti tarkempia. Nämä tarkemmat URL-osoitteet voivat sisältää esimerkiksi tiedoston tai verkkosivun hakemiston. URL-osoitetta rakennettaessa tulee muistaa, että URL voi pitää sisällään ainoastaan numeroita ja kirjaimia sekä joitakin erikoismerkkejä, kuten dollarimerkki ($).
URL-osoitteen lyhentäminen tarvittaessa
Jos URL-osoite on kovin pitkä tai jos se on vaikea muistaa, kannattaa harkita osoitteen lyhentämistä. Tämä onnistuu helposti netissä toimivan URL-lyhentäjä-palvelun avulla. Palvelu lyhentää URL-osoitetta siten, että se on aiempaa helpompi muistaa. Tämä voi auttaa esimerkiksi yrityksen asiakkaita muistamaan yrityksen sivuston URL-osoitteen tavallista helpommin.
Lyhennettyjen linkkien etu on myös se, että ne mahtuvat paremmin esimerkiksi Twitteriin. Juuri Twitter toimikin aikoinaan lyhyempien linkkien luomisen innoittajana. Koska Twitter-julkaisuun mahtui ainoastaan 140 merkkiä, vei pitkä linkki kohtuuttoman monta merkkiä, mikä tietysti innoitti keksimään toimivan ratkaisun linkkien lyhentämiseen.
Twitter on kuitenkin sittemmin muuttanut laskukaavaansa siten, että nykyään twiitissä oleva linkki voi viedä maksimissaan twiitin arvokkaista merkeistä vain 23 kappaletta. Tämän lisäksi Twitter on alkanut lyhentää automaattisesti twiiteissä olevan linkit ja nostanut twiittien merkkimäärää. Nykyään sallittu merkkimäärä on jo 280 merkkiä. Somepostauksissa ei sitä paitsi useinkaan enää edes näe pelkkää linkkiä, vaan linkin sijaan näkyvillä on siististi muotoiltu esikatselulaatikko. Moni alan asiantuntija onkin sitä mieltä, että linkkien lyhentämisessä kannattaa käyttää tarkkaa harkintaa, eikä linkkejä kannata lyhentää turhaan.
